Yksi Suomen upeimmista museokohteista on ilman muuta Turun linna. Vaikka siellä olisi tullut käytyä useammankin kerran viime vuosien aikana, niin aina linna tarjoaa jotain uutta. Nähtävää on niin paljon, että yhdellä linnakierroksella ei mitenkään ehdi kovin syvällisesti paneutua koko linnan tarjontaan. Turun linna on muuten myös Museokorttikohde. Perehdytäänpä hiukan siihen mitä Turun linna tällä hetkellä tarjoaa.
Muutama sananen naisista
Tällä hetkellä, eli 8.3.2019 – 8.3.2020 Turun linnassa on vaihtuvana näyttelynä “Muutama sananen naisista”. Siinä esitellään Turun yliopsitossa tehdyn uuden tutkimuksen esille nostamia aktiivisia naisia ja naisvaikuttajia 1600 -luvulta.
Näyttely haluaa tuoda esille naisten asemaa tuohon aikaan, ja sitä kuinka siihen vaikuttivat voimakkaasti tuon ajan kirkko sekä yhteiskunta. Ne pyrkivät säätelemään kaikkea naisten elämään liittyvää, kuten kasvatusta, asemaa, sopivaa käytöstä, rakkauselämää sekä avioliittoa. Tästä voimakkaasta kontrolloinnista huolimatta naisia toimivat myös vahvoina vaikuttajina, ja he selviytyvät – kovistakin ulkopuolelta asetetuista paineista huolimatta – myös tuolloin.
Näyttely on rakentunut kuuden tuon aikakauden naisen elämäntarinan ympärille. Nämä naiset toimivat 1600 -luvulla niin äiteinä ja vaimoina, mutta myös työnantajina sekä liike-elämän vaikuttajinakin. Näyttelyn naiset ovat:
- Ellen Såger, leskeksi 45 -vuotiaana jäänyt Ellen oli ruukinpatruunan vaimo, joka otti miehensä kuoltua hoitaakseen Turun kauppahuoneen sekä Mustion, Fiskarsin ja Anskogin ruukit. Ruukinpatruunatar Ellen oli näin hyvin merkittävä työnantaja silloisessa teollisuudessa.
- Karin Hakola oli myös leskeksi jäänyt rouva, joka oli merkittävässä asemassa omistaen yhden Turun suurimmista kauppahuoneista. Hän harjoitti laajaa ulkomaan tuontikauppaa ja vientikauppaa. Hakolan kauppiassuvun jatkajana hänellä oli huomattava asema silloisessa – lähinnä miesten pyörittämässä – kauppiasmaailmassa. Karin oli useamman kerran naimisissa, ja näillä kolmella avioliitollaan hän myös määrätietoisesti varmisti asemaansa ja toimeentuloaan.
- Ingeborg Gerdner ajoi kiivaasti asioitaan, jotta sai oikeuden omaan ja lastensa perintöön, vaikka sen oli määrä mennä hänen sedilleen. Ingeborgilla oli mittavaa panttilainaamotoimintaa, jolla hän hanki itselleen myös huomattavan omaisuuden.
- Magdalena Vernie sekä Katarina Wernie, merkittävien miesten puolisoina olleita vaikutusvaltaisia vaimoja. Katarinan puoliso oli pormestari Lietzen, ja Magdalenan silkkikauppias Schultz.
- Margareta Kittin kohtalo oli melko synkkä, sillä hänet tuomittiin kuolemaan itseään huomattavasti vanhemman aviomiehensä murhasta vispikakun avulla. Kittiä oli myös syytetty uskottomuudesta, mutta hänet vapautettiin sittemmin syytteistä. Tosin vain puoli vuotta tämän jälkeen hän sitten myrkytti miehensä, ja sai siitä kuolemantuomion.
Turun linnan pysyvät näyttelyt
Turun linnan päälinnassa sijaitsevat linnan vanhimmat huoneet keskiajalta. Siellä on myös linnankirkko vuodelta 1706, johon mahtuu kerralla noin 240 ihmistä. Päälinnassa on pysyvinä näyttelyinä historiallinen esinekokoelma, jossa on esillä eri aikojen asuja, koruja, leluja, astioita sekä tekstiilejä. Lisäksi päälinnassa on pienoismallinäyttely linnan rakennusaikojen vaiheista, sekä renesanssikerroksen juhlasaleissa on nähtävillä aikakauden tekstiilejä, astioita ja maalauksia.
Turun linnan esilinnassa puolestaan on päänäyttelynä Turun linnan historiaa esittelevä näyttely, sekä 1600 – 1800 -lukujen tyyliin sisustetut tyylihuoneet. Historiallista vankilaelämää on nähtävillä pyöreän tornin vankiloissa, ja siellä on mm. Eerik XIV:n vankityrmä. Raha- ja mitalikabinetissa on laaja kokoelma eri aikakauden rahoja ja mitaleja. Lisäksi esilinnassa sijaitsevat ritarisali, Turun linnan paja ja pienoishovi.