Paimiossa, Salon ja Turun välissä sijaitsevalla pienellä paikkakunnalla on yksi harvoista Suomessa toiminnassa olevista sähkömuseoista. Museo on avattu vuonna 1995, ja sen paikkana on vanha kauppaliikkeen varasto Paimion keskustassa. Rakennuksen on rakennuttanut kauppias C. A. Hallman 1880 -1890-lukujen taitteessa.
Museon rakennuksessa on toiminut aikanaan myös elokuvateatteri, mutta nykyisellään sen omistaa ja museon toimintaan tarjoaa Lähteenmäen suku, jolla on läheistä tekemistä myös entisen Sähkölähteenmäen toiminnan kanssa. Rakennus on remontoitu 1990 -luvulla museotoimintaa varten. Piipahdetaanpa peremmälle.
Paimion Sähkömuseosäätiö
Sähkömuseo avattiin vuonna 1995. Museota ylläpitää Paimion Sähkömuseosäätiö, perustajinaan Sähkölähteenmäki Oy, Lounais-Suomen Sähkö Oy, Paimion kunta sekä Paimio-seura. Sähkömuseosäätiö perustettiin vuonna 1992, mutta ajatus sähkömuseon kokoelmien keräämisestä alkoi jo 1960 -luvulla, jolloin Sähkölähteenmäki Oy:n toimitusjohtaja käski työntekijöitään säilyttämään vanhoja sähkölaitteita mielessään mahdollinen museotoiminta tulevaisuudessa. Nykyisellään museo harjoittaa aktiivisesti toimintaa sähköperinteen keräämisen, tallentamisen ja yleisölle esittämisen muodossa. Museolla on myös kahvila sekä museopuoti.
Laaja kokoelma
Paimion sähkömuseon kokoelmiin kuuluu noin 3500 esinettä ja 900 kirjaa, sekä tuhansia valokuvia ja muuta arkistoitua aineistoa. Museo esittelee sähköntuotantoa, -siirtoa ja -jakelua Suomessa. Sähkömuseon kokoelmiin on vuosien varrella tarjottu hurja määrä alaan liittyvää tavaraa, mutta kaikkea ei museolla kuitenkaan voida ottaa vastaan.
Muun muassa Caruna on tarjonnut museon esineistöön käytöstä poistettuja muuntajalaitteita, joita ei kuitenkaan voida kaikkia ottaa museon kokoelmiin. Valtaosa näistä muuntajista päätyykin Kuusakosken kierrätyslaitokselle, jossa ni
istä päätyy kierrätykseen peräti 97 %.
Monipuoliset näyttelyt
Paimion Sähkömuseon keskikerroksen perusnäyttely uusittiin vuonna 2012. Siellä esitellään sähköntuotantoa, -siirtoa ja -jakelua mittavan esine- ja valokuvatarpeiston avulla. Museon ylin kerros uusittiin puolestaan 2013. Siellä on nähtävillä Sähkölähteenmäen yrityksen projekteja vuosien varrelta, sähkön käyttöä maataloudessa sekä terveydenhuollon historiaa. Museossa on perinteisemmän laajan valokuva- ja esinenäyttelyn lisäksi myös audiovisuaalista sekä itse havainnoitavaa materiaalia, ja ne tuovatkin mukavaa kokemuspohjaista vaihtelua museokäyntiin.
Valoa parantolassa -näyttely
Paimion parantola on Alvar Aallon 1929-1923 suunnittelema tuberkuloosiparantola, ja sen sanotaan olevan Aallon funktionaalisen kauden päätyö. Aalto suunnitteli parantolan tapansa mukaan kokonaisuutena, eli itse rakennuksen lisäksi sen sisustus, kalusteet sekä valaistus olivat kaikki yhtä kokonaisuutta. Aallon ajatuksena oli että rakennuskokonaisuus toimisi jo itsessään parantavana elementtinä potilailleen.
Aivan tuoreena näyttelynä Paimion sähkömuseossa on kesäkuun alussa 2019 avattu, ja vuoden loppuun saakka nähtävillä oleva Valoa Parantolassa -näyttely. Se on mielenkiintoinen kokonaisuus Alvar Aallon alunperin juuri Paimion parantolaan suunnittelemia valaisimia. Näyttelyssä tuodaan esille valaisimien nimenomaisia käyttötarkoituksia, ja ne siis olivat itse parantolan ohella nimenomaan tuberkuloosipotilaiden hoitoa ja terveyttä tukevia ratkaisuja.
Nykyisin parantolassa olevat valaisimet eivät kaikki ole näitä samoja, eivätkä ne ole edes parantolaan suunniteltuja valaisimia. Parantola ei ole enää myöskään käyttötarkoituksessaan, vaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on laittanut Paimion tuberkuloosiparantolan myyntiin.